.


KANSANUSKON PÄIVÄ 24.11.2011



Nouse lempi liehumahan!
Naiseus miehuus ja erotiikka kansanuskossa

Torstaina 24.11.2011 klo 9–17

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa,
Hallituskatu 1, Helsinki

Seksuaalisuus ja ruumiillisuus ovat klassisia folkloristiikan, uskontieteen ja kulttuuriantropologian aiheita, jotka kiehtovat tukijoita, lukijoita ja kuulijoita. Tänä vuonna Pohjoisen Etnografian seuran järjestämä kansanuskon päivä keskittyy sukupuolirooleihin ja erotiikkaan itämerensuomalaisten sekä komien kansankulttuureissa.

Nainen on ollut miesten halun kohde, mutta myös tuonpuoleisen voiman eli väen lähde. Naisella oli tärkeä rooli elämän rajoilla, syntymän ja kuoleman hetkinä. Naisten väki saattoi pilata miesten kalastusonnen tai aiheuttaa sukupuolitauteja. Toisaalta sen uskottiin suojaavan karjaa, lapsia ja miehiäkin ulkopuoliselta pahalta sekä lisäävän elinkeino-onnea.

Naiseus ja naisten eroottisuus tulee esille laulu- ja itkuvirsiperinteessä. Miehuuden käsite liittyi vahvasti metsään, metsästykseen ja kaikenlaiseen liikkumiseen. Metsän petojen väen uskottiin vahvistavan myös miesten viriilisyyttä.

Kansanuskon päivän aikana eri alan tutkijat tarkastelevat sukupuolten välistä jännitettä ja erotiikkaa kansanuskossa, magiassa sekä kansanrunoudessa.

Tervetuloa tutustumaan kansanerotiikan värikkääseen runokieleen!

Seminaariin on VAPAA PÄÄSY ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Lisätietoja tapahtumasta:
Vesa Matteo Piludu
050 571 4479
vesa.piludu@helsinki.fi

Opiskelijat voivat saada opintopisteitä kirjoittamalla päiväkirjan tai esseen päivän luentojen pohjalta. Lisätietoja: Dos. Risto Pulkkinen, risto.pulkkinen@helsinki.fi ja Prof. Lotte Tarkka, lotte.tarkka@helsinki.fi


PÄIVÄN OHJELMA

9.00–9.25
Ilmoittautuminen

9.25-9.30
PES:n puheenjohtaja, Dos. Risto Pulkkinen
Päivän avaus

9.30–10.15
FT Kaarina Koski
Nainen, väki ja tuonpuoleinen

Koski esittää yleiskatsauksen naisen suhteesta tuonpuoleiseen suomalaisen ja karjalaisen kansanuskon tutkimuksessa. Naisella oli tärkeä rooli elämän rajoilla eli syntymässä ja kuolemassa: naisen kautta lapset tulivat maailmaan, ja naisten hallitsemin rituaalein vainajat poistuivat sieltä. Erilaisiin vastakohtapareihin nojautuvassa kansanuskon maailmankuvassa nainen edusti symbolisesti tuonpuoleista suhteessa miehen sukuun ja elämänpiiriin. Naisen voimasubstanssi oli tärkeä resurssi mutta samalla tabuluontoinen, sekä suojeltava että vaarallinen ilmiö.

10.15-11.00
Prof. Lotte Tarkka
Ota, metsä, mieheksesi!
Metsäluonnon ja metsästäjän rituaalinen suhde

Kalevalamittaisen runon hellimmät rakkaudenosoitukset esiintyvät metsästysloitsuissa, kun metsälle lähtevä mies taivuttelee metsänhaltioita. Tässä kontekstissa metsästäjän ja metsän suhde mallintuu sukupuolten välisen lähestymisen kaltaiseksi. Metsän ja sen asukkaiden aistillinen kuvaus heijastaa ihmisen ja luonnon välistä rituaalista suhdetta, jossa metsä ja ihmisyhteisö olivat samanrakenteisia ja rinnasteisia mutta samalla jyrkän antagonistisia. Rituaalisen tilan luominen ja onnistunut metsästys edellyttivät ihmisen ja luonnon hetkittäistä yhtymistä.

11.00-11.45
MA Vesa Matteo Piludu ja FK Susanna Aarnio
”Suden suonet sitkeimmät, karhun kaikkien lujimmat”.
Petoeläimet seksuaalisuusloitsuissa.

Esitelmä käsittelee karhun ja suden rooleja naisten vihojen eli sukupuolitautien parantamisloitsuissa, raudan synnyssä, lemmen loitsuissa ja häärunoissa. Analyysi osoittaa, että metsän petoeläinten väki eli maaginen voima assosioitu vahvasti myös miesten viriliteettiin ja seksuaaliseen haluun, mitä aiemmassa tutkimuksessa ei ole korostettu. 

11.45–12.45
Ruokatauko

12.45-13.30
Prof. Risto Pulkkinen
Erotomaani kentällä - C.A. Gottlund ja elämää suomalaismetsissä

Carl Axel Gottlund (1796–1875) oli suomalaisen etnografisen kenttätyön pioneeri, joka ensimmäisenä laajassa mitassa keräsi suomalaista kansanperinnettä ensin kotiseudullaan Savossa 1810-luvulla ja sitten 1817 ja 1820–21 Ruotsissa, Taalainmaan ja Vermlannin ns. metsäsuomalaisten parissa.  Koko nuoruus- ja aikuiselämänsä ajan Gottlundin kiinnostus eroottista elämänpiiriä kohtaan oli hieman yliviritetty. Gottlundin päiväkirjat metsäsuomalaisretkiltä ovat sekoitus arvokasta kansatieteellis-folkloristista tallennusta ja  pornografista itsepaljastusta.  Mielenkiintoisen tutkimusongelman muodostaa, kuvaako Gottlundin päiväkirjamateriaali yleisiä oloja metsäsuomalaisten parissa vai saiko metsäsuomalaisten asianajajaksi koettu ja jopa Ruotsin kruununprinssiksi luultu  Gottlund osakseen vain erityiskohtelun. Joka tapauksessa Gottlundin päiväkirjat ovat poikkeuksellinen dokumentti, ei ehkä kokemusten ainutlaatuisuudessa, vaan kenties vain naivissa sensuroimattomuudessaan? Gottlundin nuoruusseikkailujen mielikuvat näyttävät myöhemmin tulevan esiin eräissä Gottlundin teoksissa, erityisesti Kalevalan haastajaksi tarkoitetussa Runola-”eepoksessa” (1840).

13.30–14.15
Prof. Laura Stark
Käsitteet sukupuolesta ja seksuaalisuudesta
suomalaisten ja karjalaisten naisten magiassa 1800–1940

Magian ja taikojen käyttö kansan keskuudessa ei loppunut noitavaino-oikeudenkäyntien jälkeen, vaan oli elinvoimainen vielä 250 vuotta niiden jälkeen. Maatilan naisetkin harjoittivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa monia erilaisia arjen taikoja, jotka antavat nykypäivän tutkijoille paremman käsityksen sekä naisten omista pyrkimyksistä että vanhassa kulttuurissa yleisesti vallitsevista sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät käsitteistä. Nämä käsitteet osoittavat, ettei erotiikka puuttunut 1800-luvun talonpoikaiskulttuurista, ja että naimisiinmeno, vaimon hyvä seksuaalinen suhde miehen kanssa, ja talon vauraus oli naisille tärkeämmät päämäärät kuin hedelmällisyys ja lapsen saanti sinänsä.

14.15-15.00
FM Galina Misharina
Metsämansikka vereni terva tipoiksi alkoi muuttua.
Muuttuva naiseus komilaisten hääitkujen valossa.

Häissä esitettyjä itkurunoja hallitsee naisnäkökulma. Sulhasen puoleen itkuissa käännytään vain silloin, kun halutaan moittia sulhasta tai sulhasen väkeä ja esittää opetuksia hänelle. Melkein koko hääitkuvirsirunosto keskittyy itse morsiameen, hänen sukuunsa ja morsiameen liittyviin muihin asioihin. Muuttuva naiseus on komilaisissa hääitkuissa keskeisellä sijalla ja se kuvataan hyvin dramaattisena tapahtumana. Tämä itkuaihelma tulee esiin mm. saunalle, palmikolle tai poistuneelle tyttöydelle omistetuista itkuista. Naiseuden muutoksia määritellään eri tavoin ja myös ulkonäön tunnuksin. Näin komilainen morsian itkee, että hänen metsämansikka verensä terva tipoiksi muuttuu, jäniksen karvan valkoinen ihonsa kuusen kaarnaksi muuttuu, ruskehtavan kultainen palmikkonsa variksen pesäksi muuttuu. 

15.00–15.20
Kahvitauko

15.20–16.05
FM Karoliina Kantelinen
"Reisi makšau ristirevon, nänni makšau neitosen"
Karjalaisten naisten lauluja miehistä arjen toisella puolen.

Esitelmä tarkastelee naisten ja miesten välisiä suhteita arjen ja uskomusten rajamailla vienankarjalaisessa joiku- ja itkuvirsiperinteessä, pilkkalauluissa sekä rituaaleissa. Esitykseen kuuluu myös laulua kanteleen säestyksellä.

16.05-16.50
Prof. Juha Pentikäinen
"Sitten laittoi parittelun... nain alkoi Marinan Takalon eräs luomiskertomus".

Juha Pentikäinen avaa Marina Takalon eroottisen folkloren genrekielioppia.