Seuran säännöt





Seuran puheenjohtaja, toimihenkilöt ja hallitus:

Pj. Riku Hämäläinen, FT, uskontotieteen dosentti, amanuenssi, Helsingin yliopisto

Varapj. Risto Pulkkinen, TT, uskontotieteen dosentti, Helsingin yliopisto

Sihteeri ja rahastohoitaja Anna Partanen, FM, VTM

Konsta Kaikkonen, FM

Tiina Madisson, dokumenttiohjaaja

Vesa Matteo Piludu, FM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Susanna Aarnio, FK, Helsingin yliopisto

Jaakko Tapala, varatuomari


***

Aiemmat hallituksen jäsenet

***

Seuran verkkosivut:

Valokuvat sivujen ylälaidassa:
Outi Pohjanheimo

Pohjoisen etnografian seura

Sääntöjensä mukaan Pohjoisen Etnografian Seuran tarkoituksena on vaalia kansankulttuurien ja -uskon monitieteistä tutkimusperinnettä ja edistää tämän paradigman kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta. ”Pohjoisuus” Seuran ja tutkimustradition nimessä viittaa yhtäältä pohjoisten alueitten, kansojen ja kulttuurien tutkimukseen, toisaalta pohjoisesta – varsinkin Suomesta ja muista Pohjoismaista – alkunsa saaneeseen etnografiseen ja antropologiseen tutkimusperinteeseen. Tämän perinteen uranuurtajina voidaan pitää mm. suomalaista M.A. Castrenia, saamelaista L.L. Laestadiusta ja unkarilaista Antal Regulya – sekä nykypäivän näkökulmasta seuran perustajajäseniä professori emerita Anna-Leena Siikalaa ja professori emeritus Juha Pentikäistä. Seura haluaa jatkaa M.A. Castrenin aloittamaa moninäkökulmaista, kenttätyöorientoitunutta traditiota, jonka mukaan kirjoituksettomien kansojen historian muodostaa niiden etnografinen kuvaus:

[Etnografia] on vanhan asian uusi nimitys. Sillä ymmärretään tiedettä, jonka kohteena ovat kansojen uskonnot, yhteiskunnalliset olot, tavat ja tottumukset, elintavat, asumukset, sanalla sanoen: kaikki, mikä kuuluu niiden ulkoiseen ja sisäiseen elämään. Etnografiaa voitaisiin pitää osana kulttuurihistoriaa, mutta kaikilla kansoilla ei ole korkeammassa merkityksessä historiaa, vaan heidän historianaan on juuri etnografia. (Castrénin luennoilta 1851–52)

Monitieteinen lähestymistapa valottaa tutkittavaa kohdetta useista eri näkökulmista. Parhaimmillaan se luo sekä tutkimusalojen että tutkijoitten välistä vuoropuhelua. Seura haluaa tutkimuksellisin ja tiedonjulkaisullisin keinoin tukea erityisesti pienten pohjoisten kansojen ja kulttuurien henkiinjäämistä globalisoituvassa maailmassamme. Seura tukee siksi erityisesti tutkimusta, joka rakentaa tutkittavien ja tutkijain välistä tasa-arvoista vuorovaikutusta ja pyrkii lisäämään erilaisten kulttuurien ymmärtämystä.